Esteettömän asumisen tuki

Esteettömän asumisen tuki 

Asumisen yhdenvertaisuus edellyttää, että vammaisella henkilöllä on oikeus saada esteettömän asumisen mahdollistamiseksi tarpeellinen tuki. Vanhan vammaispalvelulain ja vammaispalveluasetuksen nojalla on jo ennestään voinut saada vastaavaa tukea asunnon muutostöihin sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimiseen. Esteettömän asumisen tuki kuuluu hyvinvointialueen yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin.

Esteettömän asumisen tuen saamisen edellytykset 

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada kohtuullinen tuki esteettömään asumiseen, jos hän tarvitsee sitä voidakseen asua vakituisessa asunnossaan. Merkittävää on vamman tai sairauden aiheuttama toimintarajoite, joka estää asumisen omassa kodissa ilman tukea.

Asumisen tuen tarpeen arviointi 

Tuen tarpeen arviointiin vaikuttaa se, että samatkin vammat tai sairaudet voivat eri tilanteissa ja eri ihmisillä johtaa hyvin erilaisiin toimintarajoitteisiin. Tämä edellyttää erilaisia ratkaisuja. Lisäksi henkilöön liittyvät yksilölliset syyt, kuten perhetilanne, työ- tai opiskelupaikka, muiden palveluiden saatavuus ja ympäristön vaikutus, kytkeytyvät esteettömän asumisen tuen tarpeen arviointiin.

Esteettömän asumisen tukea tulee myöntää myös silloin, kun se mahdollistaa lapsen asumisen oman perheensä kanssa.

Mihin esteettömän asumisen tukea voidaan järjestää? 

Hyvinvointialueen on järjestettävä esteettömän asumisen tukea:

1) asunnon muutostöihin;

2) esteiden poistamiseen asunnon välittömästä lähiympäristöstä;

3) esteettömän asumisen mahdollistaviin välineisiin ja muihin teknisiin ratkaisuihin;

4) esteettömän asumisen suunnitteluun.

Esteettömän asumisen tukeen sisältyvät muutostyöt vammaisen henkilön esteettömän liikkumisen ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen turvaamiseksi henkilön vakituisessa asunnossa sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä.

Lainsäätäjän esille nostamia esimerkkejä ovat: 

• ovien leventäminen, 

• luiskien rakentaminen, 

• tasoerojen poistaminen asunnossa sekä asunnon eri tilojen, kuten wc:n ja kylpyhuoneen, välttämättömän rakenteellisen ja toiminnallisen esteettömyyden toteuttaminen, 

• valaistukseen, akustiikkaan ja kontrastipintoihin liittyviä korjauksia, 

• vamman tai sairauden vuoksi välttämättömät materiaalimuutokset, 

• asumisturvallisuutta lisäävät välttämättömät muutostyöt, 

• saunan välttämättömät muutostyöt, 

• kohtuulliset kustannukset esteettömän asumisen suunnittelusta, 

• kohtuulliset kustannukset asunnon palauttamisesta alkuperäiseen tilaan.

On hyvä huomata, että peruskorjausluontoiset, asumismukavuuden tai -tason nostamiseen liittyvät muutostyöt eivät kuulu esteettömän asumisen tukeen. Sama koskee muita sellaisia kustannuksia, jotka syntyvät henkilölle joka tapauksessa toimintarajoitteesta huolimatta. 

Esteiden poistaminen välittömästä lähiympäristöstä viittaa välttämättömiin toimiin, jotka mahdollistavat sen, että vammainen henkilö pääsee esteettä asuntoonsa ja sieltä pois sekä voi käyttää turvallisesti asuntoonsa liittyvää piha-aluetta. Välitön lähiympäristö ulottuu lisäksi mahdollisuuteen käyttää asunnon parveketta ja myös asuinrakennuksen yhteiskäytössä olevia tiloja.

Esteettömän asumisen mahdollistava väline tai muu tekninen ratkaisu käsittävät yksittäisiä päivittäisissä toimissa, liikkumisessa tai muussa itsenäisessä elämässä kotona tarvittavia laitteita. Tähän luetaan myös laaja-alaisesti vammaisen henkilön itsenäistä elämää omassa kodissaan mahdollistavia teknisiä ratkaisuja. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja erilaisia innovaatioita on mahdollista hyödyntää. Esteettömän asumisen mahdollistaviksi välineiksi tai muiksi teknisiksi ratkaisuiksi ovat muodostuneet esimerkiksi: 

• sähköiset ovipuhelin- ja ovenavausjärjestelmät,  

• kattoon asennettavat henkilönostimet, 

• vammaisen henkilön turvallisuuden vuoksi asennettavat hälytysjärjestelmät ja -laitteet, mukaan lukien optiset tai akustiset hälytysjärjestelmät, kiinteä induktiosilmukka sekä kiinteät merkinanto- ja hälytyslaitteet.

Myös muut sellaiset kiinteästi asuntoon asennettavat välineet ja muut tekniset ratkaisut ovat korvattavia, jotka eivät ole terveydenhuollon vastuulle kuuluvia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä tai hoitovälineitä taikka ympäristönhallintajärjestelmiä.

Kohtuullinen tuki 

Vammaisella henkilöllä on oikeus saada kohtuullista esteettömän asumisen tukea. Lähtökohtaisesti kohtuullisina kustannuksina pidetään tehtävän muutostyön tai hankittavan laitteen taikka teknisen ratkaisun keskimääräistä hintaa markkinoilla. Kustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, mikä on vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin verrattuna sopiva ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu.

Välineiden ja muiden teknisten ratkaisujen antaminen korvauksetta vammaisen henkilön käyttöön 

Hyvinvointialue voi myös antaa välineitä ja muita teknisiä ratkaisuja korvauksetta vammaisen henkilön käyttöön. Tällöin ne jäävät hyvinvointialueen omistukseen. Käyttöön antamisen edellytyksenä on, että tarve johtuu sairaudesta tai vammasta. Hyvinvointialueen vastuulla on kaikki asennus-, huolto-, korjaus- ja vakuutuskustannukset, jotka ovat välttämättömiä välineiden ja teknisten ratkaisujen käyttämiseksi. Lisäksi hyvinvointialue vastaa laitteen tai ratkaisun poistamisesta asunnosta ja asunnon saattamisesta alkuperäiseen kuntoonsa, jos niiden tarve lakkaa.

Esteettömän asumisen tukea on järjestettävä vuoroasumistilanteissa lapsen virallisen asuinpaikan lisäksi toisen vanhemman asuntoon. Vuoroasumisen huomiointi on palveluna uusi. Tukea on järjestettävä erityisen painavasta syystä myös palveluyksikössä olevaan asuntoon.

Esteettömän asumisen tuen toteuttaminen (23 §)

Hyvinvointialue voi tuottaa esteettömän asumisen tuen hyvinvointialueesta annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tai myöntää vammaiselle henkilölle kohtuullisen korvauksen esteettömän asumisen toteuttamisesta. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialue voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden hyvinvointialueiden kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palveluiden tuottajilta. Vammaisella henkilöllä on näiden lisäksi oikeus toteuttaa esteetön asuminen itse. Jos henkilö päättää toteuttaa esteettömän asumisen itse, on hyvä tiedostaa, että hyvinvointialue korvaa vain välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset.

Jos vammainen henkilö haluaa itse toteuttaa esteettömän asumisen, hyvinvointialueen on suunnitelman saatuaan pyynnöstä annettava hänelle ilman aiheetonta viivytystä arvio korvattavista kohtuullisista kustannuksista. Tämän tarkoitus mahdollistaa tarvittaessa nopeakin muutostöiden teettäminen. Vammaisen henkilön on haettava korvausta esteettömän asumisen toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin hyvinvointialueelta kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisen kustannuserän syntymisestä. Määräajasta on kuitenkin poikettava, jos hakemuksen viivästymiselle on hyväksyttävä syy.

Esteettömän asumisen tuen sisältö ja toteutustapa on kirjattava päätökseen. Vammaisen henkilön hakiessa korvausta esteettömän asumisen toteuttamisesta päätökseen on kirjattava myös korvattavat kustannukset.